torstai 26. syyskuuta 2013

Äitini sormukset

Tuskailin tuossa ruokatauolla äidilleni sormuspähkäilyistäni. Kun olin jälleen käynyt sovittelemassa sormuksia sormeeni ja ihastunut kauniiseen sormukseen jossa oli hyvin suuri sitriini ainoana kivenä. Pohtisin sitriinin kestävyyttä ja sitä timantin ikuisuus asiaa ja tuskailin sitriini ihastustani. Vanhempani eivät ole sormuksiaan käyttäneet enää minun elinaikanani vaikka naimisissa edelleen ovatkin. Äitini ehdotti että mitäpäs jos minä ottaisinkin hänen vihkisormksensa käyttöön. Voi hyvänen aika, minä todella pidän esineistä joilla on tarina ja merkitys. Se ajaa aina ulkonäön ylitse, aina. Olen aina ajatellut että äitini sormusten on oltava jotain ihan minimalistisen pieniä, kun ajattelee mikä kokoinen hänen vanha hääpukunsa on. Se menisi minulle ehkä yhteen reiteen :D Mutta sormukset olivat täsmälleen oikean kokoiset ja istuivat oikein kauniisti kihlani viereen, hänellähän oli siis kaksi vihkisormusta. Vaikka ne eivät ole sen tyyppisiä mitä olen ajatelluät, niillä on paljon tunnearvoa. Olisin etuoikeutettu jos saisin käyttää äitini vihkisormuksia omanani, ja mahdollisesti antaa ne taas eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. Sormukset olivat jo hyvin kuluneet ja to-del-la likaiset, lähetin ne kiilloitukseen ja puhdistukseen. Samalla myös kaiverrukset kunnostetaan, haluan kuunnioittaa vanhaa ja säästää alkuperäiset kaiverrukset joka tapauksessa.


Mutta, ne kivet. Ne eivät ole timantteja, eivät ainakaan aitoja. En uskonutkaan että nuorella parilla 60-luvulla olisi ikäpäivänä ollut varaa sen kokoisiin aitoihin timantteihin. Ja isäni on muutenkin pirun pihi. Se on äidilleni ollut ihan ok, mutta onko se minulle? Kihlastani kuitenkin ne aidot timantit löytyvät, jääkö vihki sille sitten kakkoseksi. Voisihan siihen periaatteessa ostaa uudet kivet, mutta tuon kokoiset kivet varmasti maksavat maltaita. Ja pienemmän istutus valmiiseen runkoo tulisi olemaan isompi juttu. 


Voisinhan ottaa käyttööni toki vain toisen näistä vihkisormuksista. Tuon sileän ja ehkäpä istuttaa siihen jonkin kauniin kiven? Olisikohan tässä idea. Se sopii kauniisti kihlan viereen, mutta häviää säihkeessä.

2 kommenttia:

  1. Hei, sinua odottaa haaste hääblogissani! Käyppä nappailemassa se sieltä, jos kiinnostaa :)

    VastaaPoista
  2. Hei, myös minulta olet saanut haasteen, käy kurkkaamassa blogistani:)

    VastaaPoista