Viime viikonloppuna juhlittiin veljeni häitä ja sitämyötä pääsin itsekin ensimäistä kertaa varsinaisesti vieraaksi häihin. Heillä oli melkoisen perinteiset häät leikkeinneen päivineen, juuri sellaiset mitä heidän arvelinkin toteuttavan. Meillä oli lapset mukana alkuillasta joten 2 ja 3-vuotiaiden hulivilien kanssa oli välillä melkoistakin säätöä ja emmekä todellakaan ehtineet tylsistymään valokuvauksen odottelun aikana vaikka vieraille siksi aikaa ei mitään varsinaista ohjelmaa ollutkaan tarjolla. Ruoka oli hyvää ja en oikein vieläkään ymmärrä miten mahduin mekkooni vielä loppuillasta, vyönreiät ainakin loppuivat kesken. Morsiamen ryöstö oli yksi illan viihdyttävimmistä osioista, mutta kahdelta näyttelijä bestmanilta ei vähempää olisi voinut odottaakkaan. Ihan loistavat häät, kertakaikkiaan. Ja näköjään olen ihan hirvittävä itkupilli, mitä tuollaiseen hempeilyyn tulee.
 |
| täältä |
Ensimmäinen kerta vieraana herättikin minussa monia asioita miten haluaisin meidän häidemme etenevän. Saippuakuplat suljettakoon pois "heiteltävien" listalta ja entistä enemmän minua on alkanut kiehtomaan vaihtoehtona nauhasauvat. Niistä ei ainakaan tulisi sotkua, sekä niiden päähän kinnitetyistä tiuista tulisi ihan mukavasti ääntäkin jos vieraat eivät hurraamaan uskaltaudu ;)
 |
| täältä |
Entistä enemmän olen lämmennyt photoboothille. Ne vieraat joilta lapset uupuivat, vaikuttivat ehkä hieman pitkästyneiltä mosiusparia odotellessa. Ja voin vain kuvitella kuinka loistavia otoksia sieltä saattaisikaan saada kun huomioidaan häiden varsin hilpeä juhlameininki. Yleensä ystävämme ovat vähän jäyhiä jököttäjiä juhliessaan, mutta häissä fiilis oli selkeästi vapautunempi.
Niin paljon ajatuksia, niin paljon ajatuksia... Kirjoittaminen tuntuu hankalalta kun en saa ajatuksia jäsenneltyä ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti