maanantai 30. joulukuuta 2013

Missä mennään

Nyt kun uusi vuosi on alkamassa ja siirrytään samalle vuosiluvulle kuin mikä vihkisormukseen tulee kaiverrettua on aika petrata järjestelyjen suhteen. Nythän ollaan menty vähän sillä metodilla että aikaa on ja "nehän on vasta ensi vuonna". Nyt otettakoon itsestämme niskasta kiinni ja petratkaamme asian suhteen ja tuo kyseinen lause jääköön loppuvaan vuoteen.

Aikaiseksi ollaan nyt saatu:
-Juhlapaikka 490€ (varausmaksua maksettu 150€)
-Morsiammen puku uutena alesta + pukupussi ( 507€)
-Save The Date - kortit joulukorttien kanssa eli emme laske postimaksuja (materiaalit 30€)
-Vihkisormukset perintönä (0€)
-Possun hinta ja tilauspäivä tiedossa, kuulemma tilaus pari viikkoa ennen tarvetta riittää (n.8-9€/kg)

Murheenkryyninä edelleen on se ruoka. Yksi tarjous saatu irti yhdestä pitopalvelusta, sekään ihan sellaisenaan mielyttänyt eli jatkakaamme etsintöjä ja odotelkaamme muita tarjouksia. Onko se hei ihan oikeasti normaalia että saan tarjouksen 3 kuukauden päästä kun olen ollut pitopalveluun yhteydessä?

Miehen puku on ajatuksissa näillä näkymin vuokrata. Se kun on sitä mieltä että jos on selvinnyt 27 vuotta ilman niin ei sitä yhden kerran takia tarvitse ostaa.... Niin, no mutta tästä lisää myöhemmin.

Ne kengät, ne kengät... Kovin olen alennusmyyntejä tiiraillut mutta omilta tuntuu vain ne jotka eivät mahdu hintahaarukkaan. Taidan olla liian vaativa.

Hui miten pieni tämä lista onkaan mitä aikaiseksi ollaan saatu. No mutta nyt pistetään hihat heilumaan ja syödään vaikka sitten pelkkää possua jos ei muuten. Ohjelmaakin tars varmaan vähän miettiä, ja se valokuvaaja ja musiikki ja viinat... Oih, ne rahareiät olinkin meinannut jo unohtaa.

täältä

torstai 5. joulukuuta 2013

Inspiraatiota

Style Me Pretty, se on yksi niistä paikoista joista juuri minun tulee selaistua gallerioita ja imettyä ispiraatiota tuleviin juhliimme. Tänään kun sivustolle eksyin paukahti niin kauniita kuvia näytölleni että haluan ne kanssanne jakaa täällä. 

Kaikki kuvat sekä loppugalleria täältä.

jotain tällaista ihanalle kukkatytöllemme, ehdottomasti

valkoinen, ruskea, tumman vihreä




tähtisädetikkuja, miksen aiemmin ole ajatellut näitä

värit, asettelu, kaikki...

Esitystä edistystä

Pikkuhiljaa tapahtuu edistystä, luojan kiitos. Motivaatio on hieman hukassa tuon pitopalveluasian suhteen kun vaikka kuinka yritän niin en saa irti niitä tarjouksia. Missä oikein on vika? Johtuuko se oikeasti siitä että meille ei käytännössä tarvitse valmistaa muuta kuin ne kermaperunat, loppu on vain pilkkomista, ja tarjoilua? Mutta ne Save The Date kortit ovat lähes valmiit, jee! Tiedosto on valmis, toteutus uupuu. Olisin ehdottomasti halunnut tulostaa kutsut paksulle 250g paperille, mutta jostain syystä tulostimemme ei sitä suostu vetämään läpi. 200g paperi jäi liian löysäksi makuuni. Kyllä sen 250g teoriassa pitäisi sieltä mennä, ja on aiemmin mennytkin, mutta jokin nyt hakkaa vastaan. Koneet ja niiden sielunelämä, puuh... No, pohtisimme vaihtoehtona jotakin kaunista kartonkia askarteluliikkeesta ja liimaisimme tulostetun kutsun siihen päälle, katsotaan tulenko tämän kelpuuttamaan :D Samalla valmistui hätäisesti tämän uoden joulukorttimmekin, jotka siis pitäisi yhdessä lähettää. Koska julkaisen Save The Daten vasta kun vieraamme on ne vastaanottaneet, saatte nyt ihailla joulukorttiluomustani ;D

tänä vuona tällainen


sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Save The Date

Kuten jo aiemmin tuskailinkin jos ja kun lähetämme niin kutsutut Save The Date -kutsut se olisi sen aika nyt. Joulukorttien kanssa samassa kuoressa lähetettynä säästääkin ihan mukavasti. Tai siis ainakkan ei tulisi lisäkustannuksia, ne joulukortit kun tulee kuitenkin lähetettyä.

täältä
Jaa siis niin mikä olikaan Save The Date -kutsu. Sehän on siis ennakkomuistutus vieraille lähestyvästä tärkeästä päivämäärästä, lähetetään n. 6-12kk ennen varsinaista juhlapäivää. Kortissa lähinnä kerrotaan että kyseisenä päivänä tapahtuu jotakin tärkeää, yleensä vähän viitaten siihen itse tapahtumaan. Esimerkiksi vihkiparin nimillä tai kuvalla, sormuksen kuvalla tms. Kutsussa myös kerrotaan että varsinainen virallinen kutsu seuraa perässä. Amerikan mantereella ihan normi settiä, täällä takapajulassa vähän vieraampi juttu.

täältä
Mutta miksi siis päädyimme ylipäätään näihin Save The Date -kutsuihin on se että häämme järjestetään keskellä parhainta lomasesonkia. Monet aloittavat kesälomajärjestelyt ja suunnittelun jo joulun jälkeen ja haluamme että meidän päivämme ei unohtuisi ja kun kutsut lähetetään niin puolet kutsutuista ei vastaa että "muuten kyllä mutta kun lomasuunnitelmat on jo tehty". Painajaismainen tilanne.  Toinen syy kutsujen lähetykselle on ulkomaalaiset ja pitkänmatkalais vieraamme. Varsinkin kun näihin kauempana asuviin sukulaisiin tulee pidettyä muutenkin huonosti yhteyttä niin voisi hääpäivämme mennä vähän ohi.

täältä
Epäilyksiä herättää lähinnä se että pidetäänkö näitä turhakeina ja ajatellaan hääparin vain hössöttävän? Tai että ymmärtävätkö kutsutut sen varsinaisen idean, varsinkin vanhempi vieraskunta? Entä ymmärretäänkö englanninkielinen termi "Save The Date" joka nyt vaan yksinkertaisesti näyttää ja kuulostaa paremmalta kuin "varaa päivä"?

täältä
No millaiset ne sitten olisi? Monilla näyttää olleen muitakin ajatuksia kuin perinteinen kortti. Jääkaappimagneetti on varsin käytännöllinen vaihtoehto. Siinä se on ja nököttää kaiket päivät näkyvillä, jos kutsuttu sen ylipäätään haluaa tuijottvan jääkaapin ovesta. Mutta se ei tunnu omalta meille. Kyllä sen on oltava kutsuKORTTI. Tosin nämä puhalla ilmapallo tyyppiset ovat älöttävän söpöjä :)

täältä
Valokuvista teettäminen tuntuu olevan yksi suosituimmista ideoista. Ne ovat suloisia mutta en usko että saan miestä innostumaan valokuvasessiosta kutsuja varten, eli se taitaa valitettavasti olla pois suljettu vaihtoehto meidän kohdallamme. Taidetaan siis mennä taas sinne fontti/grafiikka linjalle, sopii minulle. Suloisia ideoita on miljoona, valinnanvaikeus hirvittää.

täältä

lauantai 16. marraskuuta 2013

Vihkiminen ulkona(ko)

Kirkkohäitähän meille ei tule, emme kuulu kirkkoon. Ei kuulu myöskään lapsemme, kumpikin on vain tylsästi nimetty. Ensialkuun muutama sukulainen tuntui hieman närkästyneen siitä ettemme kunnioita vanhoja perinteitä, mutta toisen lapsen kohdalla asenteet olivat jo vähän - tottuneemmat. Luulen (toivon) että kovinkaan moni ei edes kuvittele meidän järjestävän kirkollista vihkimistä, se ei vaan ole meidän juttumme. Miksi tehdä jotain sellaista mikä ei istu omaan näkemykseen vain siksi että niin on ollut tapana?

Vaihtoehdoksi jääkin sitten maistraatti, mutta haaveileeko kukaan menevänsä naimisiin maistraatin virastomaisissa tiloissa? No, en ainakaan minä. Vaihtoehto on löydyttävä! Siispä en edes anna ajatustakaan sille että vihkijän saaminen juhlapaikallemme ei onnistuisi. Jos ei oman paikkakuntamme maistraatista tai käräjäoikeudesta ei nappaa, etsitään kauempaa.

Juhlapaikkamme on tiloiltaan niukka ja sisätiloissa vihkiminen tulisi olemaan tiivistunnelmaista. Yläkerrassa oleva sali tulee olemaan täynnä ruokapöytiä ja sieltä ei vihkimiselle tilaa löydy. Alakerrassa on matala takkahuonemainen tila johon olemme suunnitelleet järjestävämme jotakin tanssien tyyppistä toimintaa ruokailun jälkeen. En tiedä miten tulemme onnistumaan esim. häätanssin järjestämisessä tuossa tilassa  mutta siitä ehkä lisää myöhemmin. 

täältä
Vaihtoehdoksi tuntuu siis jäävän ulkotilat. Suomen sä ja ulkovihkiminen on melko jännittävä yhdistelmä mutta luulen että taidetaan koittaa onneamme. Juhlapaikkamme piha on asvalttia ja nurmea, nurmi vaan on valitettavasti loivaa mäkeä joten se on vähän niinkuin pois suljettu vaihtoehto. Pihasta löytyy myös grillikatos josta saattaisi onnistua valkoisella kankaalla verhoilemaan kauniin katoksen vihkimiselle, tai siis vihkiparille. Vähän vain arveluttaa onko tuo grillikatos kuitenkin liian - noh - grillikatosmainen ja pimeä? Vieraat mahtuisivat hyvin pihalle ja vanhemmalle väelle voisi järjestää muutamia tuoleja. Kaikille tuoleja ei tule, niiden siirtelyssä kuitenkin olisi oma suuri vaivansa. Haluamme kuitenkin että juhlaväki muodostaa käytävän keskelle jota pitkin sitten morsian kipittää ihan kuin kirkossakin. Bestman varmaankin voi vähän opastaa. Käytävä tulisi kyllä varmaankin rajata jotenkin. Luulen että kaikki pienempi maassa oleva potkitaan vahingossa minne sattuu, kuten vaikkapa kivet tai pienet lyhdyt. Että pitäisi olla jotakin selkeästi erottuvaa. Käytävämattoon taas kompastuisi ihan varmasti joku, isöäiti rähmällään ei kuulu haaveisiini hääpäväin tapahtumista. Kukkaistyttö saa siten ripotella "terälehtiä" tälle käytävälle :)

Tästä...


Tällainen?
täältä
Itse seremoniaa varten tarvitaan ulkotiloissa varmaankin äänentoistoa joka pihamaalla onnistuisi luultavasti ihan näppärästi juhlapaikan sähköillä. En oikein tiedä mitä itse vihkikaavalta toivoisi. Ihan se pelkkä perus siviilivihkimiskaava kestää ehkä viisi minuuttia ja kaikki vaivannäkö viiden minuutin takia tuntuu ehkä hieman turhalta. Eli voisi olla ihan kiva jos siinä olisi jotain muutakin, mutta mitä? Mitkään runot ei oikein ole meidän näköisiä ja laulutkin saattaisivat tuntua lähinnä tennäisiltä. Mitä muita vaihtoehtoja on?

Entäs sitten tahtomisten jälkeen? Mitä sitten tapahtuu? Kirkossahan sitä poistuttaisiin ja mentäisiin jonnekkin jemmahuoneeseen odottamaan että juhlaväki järjestäytyy kirkon ulkopuolelle riisiensä tms. kanssa. Josta sitten poistuttaisiin kunniakujaa pitkin riisisateessa hääautoon. Miten tämän järjestäisi ulkohäissä? Jos riisi tai muu vastaava heiteltäsiin siinä heti tahtomisten jälkeen niin miten tästä infotaisiin juhlaväkeä? Jos riisipusseihin liittäisi lapun "heitetään tahdonnan jälkeen" menisikö idea perille? Tämä on kuitenkin juttu jonka haluaisimme toteuttaa. Siitä sitten suoraan hääautoon ja suristeltaisiin hieman syrjemmäs miljöökuvaukseen. Toimisko?

Toinen erittäin kiinnostava vaihtoehto olisi viereinen uimaranta, jos kaupungilta lohkeaisi lupa. Mutta siellä taitaa olla aika reippaasti ihmisiä heinäkuisena lauantaina. Siellä olisi myös pitkä kaunis laituri. Sitten tulisi lisää kysymyksiä esim. äänentoiston järjestämisestä sekä mahdollisesta kevytrakenteisesta vihkikaaresta?

täältä
täältä
Mites sitten se normi suomalainen kesäsää. Pieni sade tuskin haittaisi, varsinkin jos siinä tapauksessa mentäisiin sitten sillä viiden minuutin kaavalla ja kutsussa ulkovihkimisestä varoitellen. Sateenvarjoja voitaisiin varata muutamia varmuuden vuoksi juhlapaikalle. Mutta jos sitä vettä tulee vaakatasossa? Olisiko parempi pitää backup planina sitä että seremoia suoritettaisiin ruokailutilassa omilla paikolla istuen jolloin osa vieraista tulisi olemaan selin vihkitoimitukseen, vai alakerran ahtaampaa tanssitilaa vieraiden seistessä?

Kysymyksiä kysymyksiä, mites teillä muilla??

perjantai 15. marraskuuta 2013

Hieman hiljaista (paniikkia)

Joulukiireet töissä ovat puskeneet sellaisella voimalla päälle että häiden suunnittelulle ei ole energiaa viimeaikoina riittänyt. Pariviikkoiset puudelinpennutkin vaativat oman osansa. Asiat tuntuvat edelleen junnaavaan ärsyttävästi paikallaan. Pitopalvelua meillä ei edelleenkään ole, edellinen palaverikaan ei ole tuottanut vielä mitään tulosta. Muutamalle ehdokkaalle pitäisi tarjouspyyntö lähettää, mutta aikaa ei ole. Seli seli ja vali vali ;) No palvattu possuliini sentään on edistynyt, kilohinta on selvillä (n.8-9€/kg) ja tilaus noin kuukautta ennen riittää. Leikkaajakin tulee mukaan, että jos ei muuta ruokaa ole niin ainakin sitten on se possu mitä syödä.

Mies sentään vihdoin ja viimein sai kerrottua vanhemmilleen naimisiin meno aikeistamme. En kyllä tiedä ottavatko ne juttua lainkaan todesta. Mies kun oli asian ilmaissut "että jos vaan ne kaikki kuusi pentua lähtee omiin koteihinsa ennen sitä". Sillä on vähän asennevammaa koirankasvatuksen suhteen, ja kuulemma kolme koiraa on mukamas tarpeeksi.

Pukukriisi, se on ihana mutta ne strassit siitä vyötäröllä ovat alkaneet ahdistamaan. Tai ei oikeastaan, ne sopivat siihen kauniisti ja ilman niitä puku olisikin tydenlsä. MUTTA häiden teemaväriksi kun on valikoitunut se kulta, niin miten ne hopeat strassit siihen sitten istuvat. HÄH?! No on siellä ihan hitusen verran kultaakin seassa että ehkä kriiseilen turhaan :D Ja ne kengät, mä en löydä kivoja, suomesta ainakaan...

Pitääkö toinen korvani rei´ittää uudelleen, vai laitanko korvakoruja lainkaan?!!

Juhlapaikasta ei ole tullut varausmaksua varten minkäänsorttista informaatiota ja se pitäisi maksaa vuoden loppuun mennessä.

Jos meinataan lähettää Save The Date kortit halvalla joulukorttien kanssa, ne pitäis jo tehdä. Ja samalla päättää kaikkien muidenkin printtien tyyli?!

Äh ja puuh...

mut jos nää lämmittäis mieltä

perjantai 18. lokakuuta 2013

Sormenjälki vieraskirja

Törmäsin netin syövereissä tällaiseen vieraskirjaideaan, sormenjälkiä. Minusta melko loistava ajatus. Toki olisi photoboothillakin tehdyissä vieraskijoissa oma kiva juttunsa, valokuvat kertovat aina enemmän. Mutta itseäni stressaa kovasti sen toimivaksi saaminen. Tämä saattaisi olla vähemmällä vaivalla toteutettavissa. Ja näistä näyttäisi tulevan todella komeitakin teoksia jonka joisi sitten vaikka ripustaa seinälle tauluna. Toki vähän pelottaisi sitten että mitäs jos joku kämmää sormenjälkensä, ja koko juttu on pilalla sen jälkeen. Sotkee vaikka toisen jälken tai ruiskii "mustetta" mihin sattuu...

Ideoitahan sitten löytyy vaikka millä mitalla. Voi olla ilmapalloja, puita, riikinkukkoja, you name it. Ehkä itse tykästyi eniten tuollaiseen riikinkukkotyyliseen, missä on selkeästi osoitetut paikat jäljille eikä niitä voi painaa mihin vain.
täältä
täältä
täältä

torstai 17. lokakuuta 2013

Buffetpöydän koristelut

Minulla oli tiistaina tapaaminen erään pitopalvelun kanssa joka mahdollisesti voisi hoitaa häidemme ruokapuolen, mutta odotamme vielä tarjousta ehdotelmamme perusteella. Oli hyvin antoisa keskustelutunti ja tuli sellainen olo että kyseisen pitopalvelun hanskoihin uskaltaisin jättää päivän ruokapuolen sujumisen. Sehän on se suurin yksittäinen tapahtuma koko hääjuhlassa ja sen sujuminen on ensiarvoisen tärkeää.

No mutta kuitenkin, tuli siinä sitten puheenaiheeksi itse buffet päydän koristelut. En ollutkaan varsinaisesti ajatellut tätä asiaa. Buffet pöydän koristelun kun kuitenkin tulee erota reiltulusti niistä tulevista pöytäkoristeista. Pienet koristeet hukkuvat auttamattomasti tarjoilujen sekaan jolloin lopputulos näyttää vaisulta. Eli buffetpöydän koristeiden tulisi olla näyttävämmät, mutta ei viedä huomiota pois itse tarjoiluista. Toki mietityttää sekin että jos meillä on hyvin runsaasti kauniin värisiä erilaisia salaattiaineksia, ovatko ne jo itsessään tarpeeksi koristetta? Riittäisikö pelkkä valkoinen pöytäliina? Tiedän että kyseisellä pitopalvelulla on käytössään joitakin kukkatelineitä, mutta ne ovat enemmänkin rustiikkisia ja se ei ole meidän tyyliämme. Heillä on myös kauniit telineet tarjouluastioille jolloin pöytään saadaan enemmän korkeutta ja tasoja. Mutta mitäs sinne sekaan sitten niitä itse somisteita.
täältä
täältä
Jos itse pöytään tuntuu hankalalta laittaa koristeita, voisihan sen toteuttaa katon kautta, jos kiinnitys vain onnistuu. Muuten ehkä hieman vierastan katosta roikkuvia isompia juttuja, varsinkin kun juhlatilaamme ei ole korkeudella pilattu.
täältä
Ja sitten voisi ajatella ilman sitä sammaltakin. Tälläisella saisi vähän sirompaa ilmettä.
täältä
p.s. hääpuku kotiutui tänään ja se on edelleen aivan yhtä ihana :)

maanantai 30. syyskuuta 2013

Kengät ja alusvaatteet

Sain viestin Zazabellasta.
"Hei! Pukusi on korjattu, varaathan ajan sovitukseen. Otathan sovitukseen mukaan kengät ja alusvaatteet, joita aiot juhlissasi käyttää".

TÄH! Ei mulla ole käryäkään mistään kengistä, puhumattakaan alusvaatteista. Okei ei se ehkä ole ihan niin vakavaa, varsinkaan kun pukua ei lyhentää voi ja luulen että alusvaatteina menee oikeastaan melkein mitäkä vaan olkaimettomat rintaliivit. Mutta pisti se miettimään.

Olen ajatellut kenkieni olevan todella värikkäät korkokengät, mielellään kärjistään avonaiset. Haluan myös että kengillä olisi myös elämää häiden jälkeenkin. Olisiko se ihan törkeää pitää häissään jotakin tällaista?
täältä

täältä
Nämäkin olisivat ihanat, sopisivat väriteemaan hyvin. Mutta korkoa taitaa olla mekkoni pituuteen nähden liikaa.
täältä
No entäs sitten ne alusvaatteet. En ole ajatellut että laittaisin niihin hirveästi rahaa kiinni. Ne kun ei varsinaisesti kenellekkään näy ja jos miestä ne kiinnostavat niin luulen sen kiinnostuksen siirtyvän nopeasti jo seuraavaan. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan ;)

täältä

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Kerta se on ensimmäinenkin

Hih, ny mä oon iha oikkee bloggari ku mut haastetii :D Iha eka kerta.
Joo... Katotaan mitä tästä tulee.

Eli sain haasteen jopa kahdelta eri henkilöltä sekä Vihdoin Sanon Tahdon että Punatulkun häät blogien kirjoittajilta. Ideana on siis kertoa 11 asiaa itsestä, vastata 11 kysymykseen, keksiä 11 uutta kysymystä ja haastaa 11 uutta bloggaria joilla on alle 200 lukijaa. Koska en osannut päättä kumman ksymyksiin vastaisin, vastaan siis molempien.

11 asiaa
1. Olen ällistyytävän huono huonekasvien kasvattaja. Pidän kyllä kasveista, mutta aina ne kuolevat käsiin. Paitsi akvaarokasvit, ne rehottavat kuin viimeistä päivää. Pitäisikö tästä siis tulkita, etten osaa kastella kasvejani?

2. En omista kameraa, vain kännykän. En edes mitään pikku pokkaria. Pääasiassa blogistakin löytyvät kuvat olen kuvannu firman kameralla, Nikon D300. 

3. Minulla ei ole ammatia, peruskoulu pohjalla mennään. Itse oppinut graafinen suunnittelija. On onni työskennellä perheyrityksessä. Tällä hetkellä tosin kouluttaudun oppisopimuksella verkkoviestinnän ammattilaiseksi.

4. Pelkään kuollakseni ampiaisia. Miehen mielestä pelkään tosin ihan kaikkea mahdollista, mutta luulisin sen liioittelevan.

5. Vihaan koirankarvoja. Silti omistan kolme koiraa, onneksi niistä ei lähde karvoja.

6. Minulla on kolme sisarrusta. Ikäeromme on 10v, 20v. ja 22v. Koita siinä sitten kehittää sisarrus-suhdetta kun molemmat siskot voisivat periaatteessaolla äitejäni.

7. Minulla on kolme tatuointia. Vasemmassa kädessä, ranteen yläpuolella. Maailman urpoimman näköinen kala jolla on sitäkin suurempi merkitys. Kärpäisenpaskan kokoinen skorpioni niskassa, horoskooppimerkkini. Ja suurin löytyy olkapäästä/käsivarresta/selästä. Kiehkurakuvio josta lötyy lapsiemme nimet.

8. Vihaan omien hiusteni kiharuutta, mutta rakastan samaa piirrettä tyttärelläni.

9. Olen suunnattoman kilpailuhenkinen. Onnittelen kyllä aina voittajaa, mutta hampaat irvessä perkelettä mielessäni kiroiten. Sori, koiranäyttelyihmiset ;)

10. Rakastan ajaa pitkiä automatkoja yksin. Ihana hiljaisuus takapelkillä.

11. Olen käynyt yläaseteeni nk. tarkkiksella ja jäänyt kerran luokalleni. Jostain syystä opettajat eivät katsoneet hyvällä kolmen kuukauden litsausputkiani. Auktoriteettiongelmallani saattoi olla jotain tekemistä asian suhteen. Siltikin pääsin lukioon jossa opiskelin vuoden.

11 kysymystä 
Vihdoin Sanon Tahdon
1.Onko suunnitelmat muuttuneet matkan varrella, jos on niin mitä ja miksi?
Toistaiseksi ei, asiat lyödään lukkoon ja sitten siinä pysytään. Ainoastaan sormusten kanssa tuli yllätyksiä vastaan, mutta niidenkään suhteen ei olla tehty mitään päätöksiä.

2. Millainen hääkimppu?

Öh, en mä oo vielä niin pitkällä suunnitelmissani. Ruusuja, ehkä. Keltaista ja vihreää, ihan varmasti.

3. Millainen hääkakku? Kerroksia ja koristuksia?

Siitä mä oon jo kirjoittanutkin.

4. Mitä häälahjaksi?

Ei olla oikeastaan tästä niin paljoa puhuttu. Häämatka se taitaa kuitenkin olla jos sellaiselle ajatellaan rahojen joskus riittävän.
 5.Kuinka suuret häät tulossa?
Tila pistää rajan. n. 80 henkilöä. Miehen serkut kutsutaan, minun ei.

6. Oletko jo löytänyt mekkosi? Jos et, niin millaista etsit?

Kyllä kyllä

7. Muistatko milloin miehesi sanoi ensimmäisen kerran rakastavansa sinua?

Juhannuksena 2010

8. Lapsia häihin?

No onhan siellä ne omatkin niin kai niille jotain seuraa pitäis kehitellä.

9. Mielipiteesi hääleikeistä? Löytyykö häistänne jotain leikkejä?

En ole niin perehtynyt tähän aiheeseen vielä. Kuten sanottua, olen kaikesta tällaisesta vähän pihalla. Ketään en halua mihinkään pakottaa.

10.Kappale, jolla on teille merkitystä?

Eh... Aamupoikien illan viimeinen hidas :D

11. Häämatka? 

Auki... Ehkä jotain Thaimaata tai vastavaa.

Punatulkun häät
1. Jos saisit kenet tahansa esiintymään häihisi, kenet ottaisit?
Petri Nygård olisi meihin ja ystäväpiiriin vetoava, mutta ei ehkä muuhun vieraskuntaan.

2. Jos raha olisi kortilla, panostaisitko mieluummin tilaan ja koristeisiin vai ruokaan?
Tota tota. Juomaan ruokaan.

3. Millaisen kampauksen haluat häihisi?
Sekin on jo läpikäyty. Annan kuitenkin kampaajalleni luvan toteuttaa itseään tiettyjen puitteiden sisällä.

4. Menettekö naimisiin kirkossa, maistraatissa vai juhlapaikalla?
Ei ainakaan kirkossa. Luultavasti juhlapaikalla, tai sen läheisyydessä. Tai sitten pakotettuna maistraatissa jos henkilökunta ei suostu yhteistyöhön kanssamme.

5. Tuleeko miehellesi vihkisormus?
Ei.

6. Jos pitäisitte destination häät eli häät jossain ulkomaan kohteessa, niin missä haluaisit häitäsi juhlia?
Thaimaa on jäänyt ihanasti mieleen. Pimeät illat ja valot. Ihanat ihmiset ja ruoka.

7. Mikä ovat mielestäni ihanimmat tv-sarjassa tai elokuvassa juhlitut häät?
No ainahan ne on ihania. Ja aina pariskuntien näköisiä. Mitään yksittäistä ei muistu mieleeni.

8. Miten hääpäivänne valikoitui?
Käytännön järjestelyiden avulla. Kesähäistä lähdettiin liikkeelle.

9. Mitä väriä häissänne tullaan eniten näkemään?
Valkoinen, tai ruskea. Luultavasti valkoinen, juhlapaikka pistää vähän rajoja kun se on ruskeaan taittava.

10. Millaista pukua olette kaavailleet sulhaselle?
Ei olla. Tai no. Se haluaisi kuulemma farkut ja ipa kravatin... niin...

11. Millainen olisi unelmiesi hääkakku?

11 kysymystä
1.  Tarkoittiko kihlauksenne automaattisesti häitä vuoden päästä, vai miten itse hääpäivästä sovittiin?
2.  Mikä on se "jotain vanhaa", vai onko sitä?
3. Arvostatko enemmän kalliita suunnitelija pukuja kuin halvempia esim. liikeen oman malliston pukuja ja miksi?
4. Kun valitsitte/valitsit kihlasormuksenne, ajattelitteko jo silloin tulevaa vihkisormusta?
5. Ranskalainen  manikyyri vai värilliset kynnet?
6. Vintage korut halvoilla kivillä, kyllä vai ei ja miksi?
7. Onko budjettinne ollut alusta asti selvillä ja onko se muuttunut vai pysynyt samana?
8. Mieleenpainuvin huono asia vierailemissanne häissä?
9. Mieleenpainuvin hyvä asia vierailemissanne häissä?
10. Jos saisit valita ihan minkälaisen tahansa miljöön potrettikuviinne huolimatta käytännön järjestelyistä, aamusumusta täysikuuhun, mikä se olisi?
11. Liitutaulu vai vanha ikkuna?

11 haastetta

Olkaa hyvä!

torstai 26. syyskuuta 2013

Äitini sormukset

Tuskailin tuossa ruokatauolla äidilleni sormuspähkäilyistäni. Kun olin jälleen käynyt sovittelemassa sormuksia sormeeni ja ihastunut kauniiseen sormukseen jossa oli hyvin suuri sitriini ainoana kivenä. Pohtisin sitriinin kestävyyttä ja sitä timantin ikuisuus asiaa ja tuskailin sitriini ihastustani. Vanhempani eivät ole sormuksiaan käyttäneet enää minun elinaikanani vaikka naimisissa edelleen ovatkin. Äitini ehdotti että mitäpäs jos minä ottaisinkin hänen vihkisormksensa käyttöön. Voi hyvänen aika, minä todella pidän esineistä joilla on tarina ja merkitys. Se ajaa aina ulkonäön ylitse, aina. Olen aina ajatellut että äitini sormusten on oltava jotain ihan minimalistisen pieniä, kun ajattelee mikä kokoinen hänen vanha hääpukunsa on. Se menisi minulle ehkä yhteen reiteen :D Mutta sormukset olivat täsmälleen oikean kokoiset ja istuivat oikein kauniisti kihlani viereen, hänellähän oli siis kaksi vihkisormusta. Vaikka ne eivät ole sen tyyppisiä mitä olen ajatelluät, niillä on paljon tunnearvoa. Olisin etuoikeutettu jos saisin käyttää äitini vihkisormuksia omanani, ja mahdollisesti antaa ne taas eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. Sormukset olivat jo hyvin kuluneet ja to-del-la likaiset, lähetin ne kiilloitukseen ja puhdistukseen. Samalla myös kaiverrukset kunnostetaan, haluan kuunnioittaa vanhaa ja säästää alkuperäiset kaiverrukset joka tapauksessa.


Mutta, ne kivet. Ne eivät ole timantteja, eivät ainakaan aitoja. En uskonutkaan että nuorella parilla 60-luvulla olisi ikäpäivänä ollut varaa sen kokoisiin aitoihin timantteihin. Ja isäni on muutenkin pirun pihi. Se on äidilleni ollut ihan ok, mutta onko se minulle? Kihlastani kuitenkin ne aidot timantit löytyvät, jääkö vihki sille sitten kakkoseksi. Voisihan siihen periaatteessa ostaa uudet kivet, mutta tuon kokoiset kivet varmasti maksavat maltaita. Ja pienemmän istutus valmiiseen runkoo tulisi olemaan isompi juttu. 


Voisinhan ottaa käyttööni toki vain toisen näistä vihkisormuksista. Tuon sileän ja ehkäpä istuttaa siihen jonkin kauniin kiven? Olisikohan tässä idea. Se sopii kauniisti kihlan viereen, mutta häviää säihkeessä.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Kutsut

Voi apua. Tämä on se juttu jossa minun pitäisi loistaa, tätä kun teen työkseni. Suunnittelen ja toteutan printtituotteita. Kutsut siis pitäisi valmistua käden käänteessä, mutta kun en taaskaan tiedä mitä oikeastaan haluan. Hääkutsua en koskaan ole suunnitellut, muita kutsuja kylläkin. Mutta nimenomaan hääkutsuihin tunnutaan panostavan paljon enemmän kuin esimerkiksi ylioppilaskutsuihin tms. Kirjoitusasukin on yleensä paljon muodollisempi ja sitten siinä pitäisi olla joku R.S.V.P. lippunen ja hääinfokin, vai?

täältä
Värit ovat selvillä, siitä on hyvä alkaa. Tyyliltään tahdon kutsun olevan enemmän juhlallinen ja virallinen kuin vapaamuotoinen ja leikkisä. En toki mitään jäyhää jökötystä kutsulta tahdo, kun emme sitä juhliltammekaan halua. Mutta häät ovat kuitenkin häät, ja häät ovat viralliset ja juhlalliset. Jos tahdomme jotakin erikoiselementtejä, kuten foliopainatusta, joudun lähettämään kutsut painotaloon ja se lisää huomattavasti kustannuksia. Sopisihan kultainen foliopainatus loistavasti väriteemaamme, mutta arvokasta se on jos vaihtoehtona on tulostaa itse paremmalle paperille. Työmaalta kun kuitenkin löytyy mahdollisuus tulostaa laadukkaasti, vaikka olemmekin erikoistuneet suurkuvatulostukseen. Tai mites jos tulostaisinkin kankaalle, onko joku joskus törmännyt mihinkään vastaavaan?

täältä
Netti on pullollaan laatikoihin pakattuja kutsuja. Erittäin kaunis ja erillainen idea. Ei varmasti huku muun postin joukkoon. Posti sanoo että kirjeenä voi lähettää 25cm x 40cm x 3cm ja maksimissaan 2kiloa. Kolme senttiä korkeuttakin on jo ihan kivastiskin kovin herkästi en usko että paperista ja pahvista  saisi painoa liikaa. Perus A4 painaa 80g. Postitus siis ei olisi sen kalliimpaa kuin normaalin kirjekuorenkaan, laatikot toki ovat varmasti hintavampia kuin kirjekuoret. Jos perus kuorimalliin kuitenkin päädytään on sekin mielestäni tehtävä koneella. Tässä emme toistaiseksi ole työmaalla onnistuneet kelvollisin lopputuloksin, vaikka sen periaatteessa pitäisi onnistua meidänkin koneillamme. Silkkipainoon en ala, niin tehtiin siskoni hääkutsut 20 vuotta sitten.

täältä

lauantai 21. syyskuuta 2013

Zazabellan täyspotti

Päätin kuitenkin vielä eilisen ihastuksen jälkeen lähteä vielä tänään tarkistamaan Kaarinan Zazabellan oman Dazzling malliston. Se kannatti, koko mallisto oli kaunis ja monta pukua koitettavaksi löytyikin. Harmikseni mallistossa ei ollut juuri sen tyyppisiä hieman merenneto tyyppisiä mihin Salon Gaalassa ihastuin. Mutta mallistosta löytyikin monta sen tyyppistä mekkoa jotka sopivat alkuperäisiin ajatuksiini siitä The Mekosta. Puku puvun jälkeen tuntui aina vain paremmalta ja se viimeisin, jonka oikeastaan meinasin jättää sovittamatta koska se vaikutti "vähemmältä" kuin jo päälläni käynyt. Mutta se, että siinä oli vähemmän juttua tekikin siitä oikeastaan vielä paremman. Harvemmin seison sanonnan "less is more" takana, mutta tällä kertaa se toimi. 

Puku istui täydellisesti ja sitä ei tarvitse millään tavalla muokata, ei edes lyhentää. Ylävartalon treeniä voisi harrastaa että selkäläskit eivät roikkuisi puvun päällä, mutta se on vain minusta itsestäni kiinni saanko aikaiseksi. Blingiä puvussa oli ensisilmäyksellä jotenkin raskaasti, mutta se korosti puvun yksinkertaista yläosaa erinomaisesti. Helma laskeutui kaunisti alusta alkaen eikä alkanut töksähtäen. Vannehame alla on suuri, mutta suurta ja näyttävää helmaa minä nimenomaan halusinkin.

Se on SE.

H2541-custom
edit. oli pakko vaihtaa kuva mies turvalisemmaksi, se alkoi liian uteliaaksi ;)

perjantai 20. syyskuuta 2013

Pikavisiitti juhlapukuliike Gaalassa

Niinhän siinä sitten kävi. Se vei tän sydämen.  Ja tietty lopettaneelta valmistajalta. Hinta on paha. Raaskinko, käytettynä mistään?
forever yours 411110

Visiitti Morsiusgalleriaan

Aiemmin jo kirjoittelinkin suunnitelmisani Tampereen Morsiusgallerian suhteen, matka oli antoisa. Valitettavasti kun kerroin millainen puku on mielessäni vilahdellut, vastaus oli harmittava "kato on käynyt tullareiden aikana". No mutta kyllä sieltä sovitettavaakin läytyi, neljä ehdotonta suosikkiakin rekille päätyi. Mutta mikään näistä ei sellaisenaan sytyttänyt, ihan jokaista tarvitsisi lyhentää ja jotakin elementtiä muuttaa jollain tapaa. 

Bellan FB1837 oli outlet puku ja jo hieman kärsineessä kunnossa. mutta hinta oli sen mukainenkin. Uskaltaako ottaa sellaista riskiä että se ei pesun jälkeenkään ole puhdas. Korsettiyläosa oli vähän jo melkein kuin entinen ja sellainen ennemmin ehkä kannattaisi teettää kokonaan uusiksi. Näiden jälkeen hintaa alkaa jo sitten olemaan reilumminkin.


White One Triana oli kaunis, ja melkein jopa suosikkini näistä. Siinä vain jäi harmittamaan suora kaula-aukko. Sitä pitäisi muotoilla enemmän sydämmen muotoiseksi ja pukua, erityisesti laahusta lyhentää. Laahus oli VALTAVA.


Special Dayn C14203 oli kiva pitsipuku jossa oli jällen kerran vääränlainen kaula-aukko. Myöskin helma oli makuuni liian pieni, mutta kuitenkin tässä puvussa pitsi ja tylli toimivat ihan kivasti yhteen. Ja jälleen pituutta oli aivan liikaa.


Koitin myös toista Special Dayn pukua E13380 ja se oli ihana. Niin kauan kunnes tajusin että siinä pirussa oli olkaimet. Ja niiden poistaminen epäilyttää. Tuleeko yläosasta kaunis muokkausten jälkeen?

maanantai 16. syyskuuta 2013

Hukassa sormusten maailmassa

En ole koskaan ollut oikein koruihminen. En osaa käyttää niitä, ne tuntuvat olevan aina tiellä tai sitten ihan puhtaati vain unohdan pukea niitä aamulla. Juhlapukeutumisessa muistan kyllä ottaa korut huomioon, muta arkisin ainoat päältäni löytyvät korut ovat kihlasormus sekä kielikoru. Kumpaakaan ei pysty kotiin unohtamaan kun niitä ei koskaan oteta pois. Vihkisormukselta en oikein tiedä mitä siltä haluaisin. Olen selannut satoja ja satoja sormuksia netin kuvasyövereissä, mutta en varsinaisesti ole tietänyt mitä olen hakenut. Tänään kävin ensimmäisen kerran vähän mallailemassa minkä tyyppinen rinkula tuon kihlasormuksen viereen sitten sopisi. Sehän on siis tämän näköinen.


täältä

Noh, sähkettä saa olla mieluummin enemmän kuin tuossa. Jotenkin päähäni on iskostunut ajatus että vihkisormuksen tulee olla näyttävämpi kuin kihlan. En kuitenkaan halua kovin paksua sormusta. Mieluummin kelpuutan jopa hyvin kapean sormuksen. Perus rivisormukset vaikuttavat vähän tylsiltä vaihtoehdoilta. Eli siinä voisi olla joku yksittäinen isompi kivi, värillisetkin kivet kiehtovat.

täältä
Tämän tyyppisiä sormuksia en päässyt kokeilemaan lainkaan tällä kertaa ja en usko että suomen kamaralta tällaisia löytyy muutenkaan. En jotenkin usko että tällainen istuisi kauniisti tuon kihlan viereen. Muuten tämä olisi aivan ehdoton suosikki.

täältä
Tämä istui kuin nakutettu kihlan viereen ja luulen että jotakin tämän tyylistä voisi nimettömään kotiutua. Hinta vain triplaisi koko hääbudjetin eli luultavasti täytyy suunnata katseet hieman pienempiin kivenmurikoihin. Kuten tähän Chantin valikoimista löytyvään solitaireen.

täältä

lauantai 14. syyskuuta 2013

Pukua etsimässä

Morsiusgalleriassa on meneillään tullivapaat päivät. Eli tosin sanoen alennusmyynti. Koska pitopalveluasia ei vieläkään etene, koitetaan saada edes jotakin aikaiseksi. Torstaina tämä lähtee kaasosen kanssa Tampereelle sovittelemaan morsiuspukuja. Vähänkö jännittää. En ole ikinä pitänyt päälläni mitään vastaavaa, en edes vanhojentanssipukua. 

Vieläkään en oiken tiedä mikä minua parhaiten pukisi tai mitä oikeastaan puvultani haluan. Joitain suosikkeja Morsiusgalleriassa myytävänä olevista mallistoista kuitenkin löytyy. Selkeää on se että siinä tulee olla sydämen mallinen kaula-aukko sekä se että helma saa olla runsas. Olkaimeton sen tulisi myös olla. Satiini ei mielytä silmääni. En halua kiiltää liiaksi. Eli mieluummin tylliä tai hieman kiiltävää organzaa. Pitsikin mielyttää silmääni, mutta en sitten tieä miten tylli ja pitsi sopivat yhteen :D En tiedä olenko aivan hakoteillä, no torstaina se selviää.

pronovias dagen
sincerity 3621
sincerity 3656
sincerity 3740
sincerity 3764
Lisäksi San Patricksin Ampuria olisi helmaltaan oikeinkin kaunis. Eikä yläosakaan huono ole, mutta tuo suora kaula-aukko. Se ei vaan joenkin toimi mun silmääni tällä hetkellä.